Koulutuskuntayhtymä Lappia laati laajan henkilöstöselvityksen (12.6.2012)

Ammattiopisto Lappian ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun henkilöstön työantajana toimii Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia. Yhteinen tukipalveluhenkilöstö mukaan lukien oli koulutuskuntayhtymässä viime vuoden lopussa töissä 745 henkilöä, mikä oli 34 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

	Sukupolvet kohtaavat eläkejuhlissa. Johtajan sihteeri Annikki Säippä sai lokakuussa onnittelut seuraajaltaan johdon assistentti Merja Korkala- Harjulta - ja toisin päin.
	Iällä ei ole mitään merkitystä kunhan hommat hoituvat. Työ yhdistää, totesivat iltapäiväkahvin äärellä opintosihteeri Helena Heikkilä (58 v.) ja projekti-insinööri Mikko Rintala (28 v.).

Tasa-arvoa, itsestäänselvästi

Päätoimisista työntekijöistä 57 prosenttia on naisia. Vuoden 2011 henkilöstöraporttia varten tutkittiin ensimmäistä kertaa myös työpaikkaa hakeneiden sukupuolijakaumaa. Hakijoista 66 prosenttia oli naisia.

- Toiminnan kannalta henkilöstön pysyvyys ja onnistunut henkilöstörekrytointi on tärkeämpää kuin sukupuoli, toteaa henkilöstöjohtaja Aila Näätsaari.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymykset otetaan koulutuskuntayhtymässä vakavasti. Liki neljä vuotta voimassa ollut ja hiljattain päivitetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma lähtee ajatuksesta, että jokainen opiskelija ja työntekijä on yhteisölleen arvokas.

Syrjintäepäilyt käsittelee YT-toimikunta, johon kutsutaan myös opiskelijoiden edustus silloin kun käsitellään tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen kuuluvia asioita. Työsuojeluvaltuutettu toimii kuntayhtymän tasa-arvovastaavana ja häirintäyhdyshenkilönä. Opiskelijoiden puolesta yhdyshenkilönä toimii kuraattori.

- Teemme tulevaisuuden työelämää. On tärkeää millaisia arkipäivän arvoja oma toimintamme heijastaa opiskelijoiden suuntaan, sanoo kuntayhtymän johtaja Virpi Lilja.

Henkilöstön kannalta tärkeistä asioista ovat erityisen kehittämisen kohteena olleet myös johtaminen, turvallisuus, henkilöstön rekrytointi, henkilöstön osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja varhainen puuttuminen sekä kannustava palkitseminen.  

Sairauslomien määrä lisääntyi

Sairauspoissaolot kasvoivat vuoden aikana liki yksitoista prosenttia. Sairastelu lisääntyi sekä ammattiopistossa, ammattikorkeakoulussa että yhtymäpalveluissa. Vuoden 2011 aikana kertyi keskimäärin 9,5 sairauspoissaolopäivää jokaista työntekijää kohti.

Kunta-alan sairauspoissaoloja on seurattu pitkään. Kunta 10 –tutkimuksen mukaan kuntatyöntekijä sairastaa 20,6 päivää ja sairaanhoitopiireissä työskentelevä 20,4 päivää työvuotta kohti.

Sairauslomiin näyttää koulutuskuntayhtymässäkin pätevän 20/80 –sääntö: sairauspäivistä noin 80 prosenttia kertyy eniten sairastavalle 20 prosentille.

Pitkien sairauslomien taustalla on aina joko vakava sairaus tai onnettomuus. Niiden määrä vaihtelee vuosittain, eivätkä ne kerro työyhteisön yleisestä tilasta.

Työntekijöiden työtyytyväisyyttä selvitetään vuosittain henkilöstökyselyllä. Tänä keväänä tehdyn kyselyn raportti valmistuu elokuussa.

Työntekijöillä korkea koulutustaso - ja ikä

Henkilökunnan keski-ikä koulutuskuntayhtymä Lappiassa on melko korkea. Vuoden 2011 lopussa se oli 46 vuotta ja 11 kk. Alle 30-vuotiaita on henkilöstöstä seitsemän prosenttia. Ilmiötä selittää osaltaan se, että työntekijöiden koulutustason on oltava pääsääntöisesti melko korkea. Koulutuskuntayhtymän työntekijöistä 80 prosentilla on vähintään yksi korkea-asteen tutkinto.

- Koulutuskuntayhtymä on suosittu työnantaja. Asiantuntijatehtäviin pääsee hyvin harvoin suoraan koulun penkiltä, toteaa Virpi Lilja.

Tällä hetkellä 91 koulutuskuntayhtymän työntekijää opiskelee työn ohessa jotain tutkintoa varten, mikä lisää henkilöstön pätevyys- ja koulutustasoa jatkossa entuudestaan. Tohtorin tutkinto oli valmiina viime vuoden vaihteessa 34 työntekijällä. 
 

Henkilöstön vaihtuvuus kaksipiippuinen juttu

Tutkimusten mukaan työntekijöiden vaihtuvuus riippuu yrityksen koosta. Työntekijöiden vaihtuvuus on suurinta vasta aloittaneissa ja toisaalta suurissa yrityksissä. Korkean palkkatason toimipaikoissa vaihtuvuus on alhaista. Myös työpaikan sijainti korkean työttömyyden alueella ja talouden matalasuhdanne vähentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaihtaa työpaikkaa. Kunnissa vaihtuvuus on tyypillisesti erittäin pientä.

Lappia pyrkii takaamaan henkilöstölleen pysyvän ja turvallisen työsuhteen. Keinoina käytetään uudelleen kouluttautumista ja tarvittaessa siirtoa toisiin tehtäviin tai toisiin yksiköihin. Työuransa
aikana työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja edetä kykyjensä mukaisesti monipuolisempiin ja
vaativampiin tehtäviin.

- Kohtuullinen vaihtuvuus on myös positiivinen ilmiö. Kaikki työpaikat tarvitsevat uusiutumista. Uudet työntekijät tuovat uutta osaamista ja kiinnittävät huomiota eri asioihin. Toisaalta suuri määräaikaisen ja tilapäisen työntekijän joukko tekee meille vuosittain saman palveluksen, pohtii vaihtuvuuskysymystä Aila Näätsaari. 

Lappiassa vakinaisen väen vaihtuvuus on ollut vähäistä. Viime vuoden aikana talosta lähti yhdeksän ja taloon tuli sama määrä uusia työntekijöitä vakinaiseen virka- tai työsuhteeseen.    

Eläköitymispiikki tulossa

Eläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2011 oli 62,4 vuotta, kun vuonna 2010 se oli 63,4 vuotta. Kuntatyöntekijät jäivät vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana.

Päätoimisen henkilöstön eläköitymisessä on vuosi 2014 ammattiopistossa merkittävä. Silloin jää kolmetoista 65-vuotiasta tai vanhempaa henkilöä eläkkeelle. Myös vuodet 2015 ja 2016 ovat merkittäviä eläkkeellesiirtymisvuosia. Ammattikorkeakoulun ja yhtymäpalveluiden osalta eläkkeelle siirtymisessä ei ole lähivuosina huippuvuosia, vaan siirtyminen on tasaista.

Vuoteen 2018 mennessä 65 vuoden eläkeiän saavuttaa 121 kuntayhtymän työntekijää.